Mua alko surettaa iha hulluna,
ku kelaa et tää kaikki on ihan just kohta lopussa.
Vuoden päästä me ollaan jo jossain ihan muualla.
Kaikki.
Eskarista kutoseen, oli meillä maailman mahtavin luokka.
Meininki oli ne seittemän vuotta niin korkeella.
Titenekää kaikki ei aina toimeen tullu ja sehä oli muotii
olla riidois ymsyms jonku kans sillo aina. Ja oli niit
hemmetin kovia omia "jengejä". Ei hitto. :')
Yläasteella kuvioihin tuli sivukyläläisii. Ja tuli kaks eri ryhmää.
Ne ryhmät repi meitä erilleen, mutta kyl me kaikki silti viel
oltiin ystävii. Ite kuulun A ryhmään, ja en vaihtais koskaan
ikinä sitä ryhmää. Rakastan niitä tyyppejä.
Mitä meiä ryhmä olis ilman Arttua esimerkiksi, joka on koulun kingi,
ja se johtaja meiä luokassa, joka osaa pistää nii hyvin vastaan
mut saa sit koko luokan nauraan? Mitä meiä luokka olis ilman
Emmaa, vaik joskus tuntuuki et aivot loppuu ku se vaa huutaa,
mut mitä meiä luokka olis ilma sitä? Mitä meiä luokka olis ilman
Jeninaa, jonka jutut on ni mahtavia, ja jonka jutuille me nauretaa.
Siin o paikka kaikille ja ketää  niist ei vois siit poistaa ku ei
se sit enää ois se ryhmä.
Ei meistä oo
pitään kravaattia, kauluspaitaa
Ei meillä oo
metsipeltoja ja vehmaita maita
Mut vaik ois onnetar ollutkin saita
Me tiedetään miten on elämän laita
On kaikki päivät pelkkää lauantaita
Me ollaan ylpeesti kehäraakkeja
ja kuninkaita. <3